Hiki on syövyttänyt seinään hylkeen hahmon yöllä kummitteli oraakkeli tulevaisuutta esitteli näky tippui taivaista kuin vanha tuttu vieras joka alkaa kolmantena päivänä haista nousen aamuisin kuin feeniks-lintu palan loppuun ennen puoltapäivää mietin tärkeitä asioita miksei jännetupintulehdusta tarvitse kutsua ruumiinterveysongelmaksi silmät ovat kuin mädät luumut hartioilla keikkuu valurautapallo välillä tuntuu kuin vajoaisin ehjänä minä vain hajoaisin rinnakkaistodellisuudessa heitän näyttöpäätteen lasista läpi hetken emmin ja hyppään perään ei ainuttakaan ajatusta ajateltavaksi kunnes ilmavirta herättää kaksi vaadin luojalta laskeutumisalustaa turhaan olen kaiken niellyt sitä se mun uneni ei tiennyt

Katko kammasta piikki vedä ruksi kalenteriin aikakausi on ohi maaliviiva häämöttää aika ajaa ohi on juostava lujempaa pakko ehtiä, pakko saavuttaa jahtaat häntä, jota karkuun juokset ajat ajan sumealla logiikalla kohti logiikan sumeaa aikaa saat ajaa aika kauan sillä aika matelee new yorkin viemäreissä aikainen lintu madon ruokaa vaivainen lintu maa huokaa pakko ehtiä, pakko saavuttaa jahtaat häntää, jota karkuun juokset ajastin on asetettu sinä olet aikapommi viisarit jättävät sinä edistät kun viisarit edistävät sinä räjähdät aikainen lintu madon ruokaa vaivainen lintu maa huokaa pakko ehtiä, pakko saavuttaa jahtaat häntä, jota karkuun juokset minkä taakseen jättää sen edestään löytää yrität kasvaa yhä kauemmaksi olemattomuudesta olemattomuuteen tärkeintä ei ole päämäärä vaan räpyttely kohti hautaa aikainen lintu madon ruokaa vaivainen lintu, maa röyhtäisee ja huokaa

Mitä se muille kuuluu mitä mulle kuuluu vittuako kyselet siinä tiedän ettei sinua oikeasti kiinnosta mitä teen tai miksi tai miksen keskustelun ylläpito laitimmaista paskaa säästä small talkisi jollekin joka puhuu kieltäsi elämä on katkeamaton kiusallisen hiljainen hetki tämä ei ole ironiaa tai mikään vitun metafora suullinen itseilmaisu on ajanhukkaa lauseenmuodostus yhtä helvettiä äääää kukaan ei ymmärrä kato toiset on luotuja kulkemaan mutta mut on tuotu tänne sulkeutumaan beibi anna tilaisuus katso mun läpi näe mun sisään sillä tämän kovan kuoren alla on uusia kuoria ja niiden sisällä on uusia kuoria ja niiden sisällä on vapiseva hullu tuletko asunnolleni beibi tule beibi, biipappaluba ollaan ihan hiljaa seurataan yhdessä ruuvin löystymistä mä hermostun jos pitää puhua beibi, mut muuten mä olen ihan okei neljä tai ehkä useampia toisiinsa takertuvia seiniä minä puristun niiden keskellä takerrun lattiaan joka kurkottaa kohti kattoa yhä yhtä yksin kuin eilisten juhlien nurkassa mikä vikana mikä hätänä painukaa vittuun pysykää loitolla missä te olette ihmisen ikävä toisen luo halatkaa minua kunhan pysytte kaukana pillerit naamaan luoti päähän kuula kalloon aivot seinälle haista vittu onko nyt ikävä älä tule haudalleni tai tule sittenkin

Katso itseäsi näetkö nuo pärskeet vessan peilissä se on sinun kuvasi sinä olet sen siihen itse yskinyt katso itseäsi sinä tahtoisit kuulla tarinoita mutta tämä ei ole mikään leirinuotio tahtoisit nähdä kuvia mielessäsi avaa silmäsi niin näet ne edessäsi adam sandlerin hulvaton komedia pelko, inho ja väristys vahva otto-automaatin tahmeat näppäimet yleisen wc:n märkä ovenkahva

Seija seisoo seinien keskellä kuuntelee radion häiriöääntä etsii kohinan seasta häntä huutavan ääni korvessa kaikuu kuuroissa korvissa pateettisesti jossain vuohia tuijottavat miehet tahtovat kuohia toisensa telepaattisesti kunpa kuu olisi ontto ja joku muu kuin luonto olisi pystyttänyt bosnian pyramidit seija sukkuloi subjektiivisessa todellisuudessa kriittisellä hetkellä kallonsa keskellä kontribuutio kolmannen asteen yhteyteen on kuin kuuromykän huuto tyhjyyteen aivokalvon alle on kätkeytynyt keskenään kytkeytynyt kansakunta joka on pelkkää valveunta kunpa kuu olisi ontto ja joku muu kuin luonto olisi pystyttänyt bosnian pyramidit

Eija löysi hiekkalaatikosta sirpalekranaatin ei eija ei se ei ole helistin eija tuskin itsekään ehti mitään käsittää kun sai sokan irti alkoi kättään heiluttaa ei eija ei se ei ole helistin hiekanjyväset laskeutuvat sotku on karmea eijan jäänteet muistuttavat chili con carnea ei eija ei se ei ole helistin isä koittaa rauhoitella eija päätyi kyllä perkeiksi mutta ehkä aromaterapialla pikkuinen saadaan taas terveeksi

Säälikää hissiä sillä sen on katseltava kun peilaat itseäsi sen silmästä kuunneltava hiljaisuuttanne rikkoutumaan rakennettuja kommunikaatioyrityksiä ohimeneviä olemassaolon osoituksia vaeltelevia mieliä jahtaavaa virkayskää hissimuusikkojen atonaalista huokailua se ei voi koskaan huutaa kuin Elefanttimies eikä huutaisikaan sillä vaikkei se nautikaan osastaan se on katsellut teitä liikaa halutakseen sulautua lajiinne koliseva hirviö kohoaa kerrosten väliin kunnes sammuttaa koneistonsa ei siksi, että haluaisi pitää kiinni sinusta se tahtoo tukehduttaa sinut siihen valintojasi ohjaavaan ristiriitaan joka syntyy, kun krooninen uteliaisuus kohtaa parantumattoman tuntemattoman pelon

Olen jarno espoosta ruohonjuuritasolla en ole ruohonkortta kummempi siksi suuremman mittakaavan on oltava minun mittani luonto loi ihmisen rangaistakseen itseään isänsä rikkeistä halu kuolla on hyvä syy elää olen aina äidin kultamussukka olen oman elämäni enkeli minä olen shiva olen ulkopuolella ja yläpuolella olen hyvän ja pahan tuolla puolen avaan kolmannen silmäni kiväärillä kalloosi tuhoaminen edeltää huomista tuhoaminen on luomista olen jarno espoosta yrityksenne selittää minut pois saavat minut kaikkien huulille olen tärkeä olen kohonnut olen ihme olen jo hyvässä vauhdissa kätteni jälki kätteni jälki on olemassa olen olemassa minut ikuisesti muistamme siksi loin itseni luistanne

Pullonpalautusautomaatti huutaa kuin ilmahälytys ota yhteys kassahenkilöön ennen kuin se imee sinut sisäänsä ota yhteys kassahenkilöön ota yhteys kassahenkilöön viimeinen mäyräkoira ei irtoa sinisestä muovilavasta ne tarkkailevat sinua punnitsevat muka kurkkujaan ne tarkkailevat sinua ne tarkkailevat sinua läpikuultava räkä valuu kolikkotaskuun seteli on nihkeä, kätesi hikiset onko s-etukorttia? ääni kaikuu kuin kilometrien päästä onko s-etukorttia? onko s-etukorttia? ehkä tämä kaikki on sen arvoista haaveissasi häämöttävät koti ja kaihtimet kassalla tarvitaan apua tämä ei ole hyvä hetki murtua kassalla tarvitaan apua kassalla tarvitaan apua

En ole koskaan sukeltanut kiehuvaan veteen enkä hukkunut rakkauden valtamereen mutta tahtoisin vetää korville noita kadulle räkiviä äpäräteinejä saatanan lökäpöksyt lacoste-tossuissaan luulevat omistavansa koko maailman mutta niitä on monta minua päätä pidempiä osaavat varmasti judoakin en voi kuin odottaa iloita edes siitä että maailma tulee näyttämään heille heidän paikkansa karman laki toteutuu jo tässä elämässä niin lökäpöksy, tiedä se että tuo vetelehtiminen tulee olemaan parasta aikaa elämässäsi kello tikittää koko ajan kohta kaikki ovat kimpussasi ja yhtä nopeasti kukaan ei enää välitä ehkä sinulle annetaan vaihtoehtoja joista valita nauti vielä, viinakset antavat rohkeutta olla avoin, kohdata tyttöjä, jutella hauskoja se ei kestä kauan, voi voi! nyt olet jäänyt yksin sinä seurana vain ruskeista pulloista kohoavia pieniä kärpäsiä et välttämättä haluaisi reagoida ovikelloon kuin ilmahälytykseen pölyn laskeuduttua olet pienen hetken toiveikas ehkä siksi uskaltaudut avaamaan olet kauhuissasi avaat oven kuin helvetin portin pelkäät paiskautuvasi sisään tai ulos kohta hyperventiloit sotiemme veteraanit kiittävät tulee tilanteita jolloin on pakko uskaltaa ovesta ulos kukaan ei kanna kaljaa kotiisi paniikki poreilee sisälläsi kuin kokispulloon tiputettu mentos-pastilli kassa kysyy bonus-korttia ja kaikki pimenee hikoilet ja huohotat joku tyttö muka sanoo, älä huoli, kyllä mä sua kädestä pidän, kaikki järjestyy rintalastan alla lyö linnunsydän ympärillä kassaneiti, muurari ja insinööri kysyy tarviitko sä apua joskus kuukauden päästä lääkäri sanoo tässä olisi pari tabua löysän kuoren alla saattaa kyllä hyvinkin olla jonkinlaista luonteenlujuutta tai ehkä pesänrakennusvietti tai kilpailuvietti ovat sittenkin itsetuhon ihanaa väristystä vetoavampia voimia urapolku on pian lempiosoitteesi eikä umpikujaa ole olemassakaan pitää päästä askelmalta uudelle yhä ylemmäs, vittuun painovoima mutta perkeleen kierreportaat eivät pääty koskaan et totu ikinä sateeseen, harmaaseen ja loskaan jahtaat otsaasi piirrettyä el doradon karttaa kun katsot naamaasi peilistä et saa siitä mitään selvää se tekee kipeää kun ote jatkuvasti lipeää mutta katkeamispisteessä huomaatkin joustavasi nöyryys tulee jo selkärangasta, tottuneesti turpasi tukit ihminen on ihmiselle kusimuki täällä olet tyytyväinen vain vaippa housuissa ilmeesi on mairea kun annat vaan kaiken tulla ihmisten keskellä alepan jonossa onnesi kukkuloilla ulosteen lemussa sinua ahdistaa kun on hiljaista ja pitäisi vain olla pahoilla ajatuksilla täyttyy paskiaisen polla projektit ja palaverit ovat tulleet jäädäkseen pitää hymyillä vaikka tahtoisit ampua kaikkia naamaan haulikolla olet steariinia pehmenet loisteputkien alla et ole koskaan kokeillut kokaiinia et pannut sihteeriä etkä remunnut ibizalla eikä kotonakaan ämmäsi mistään nauti sillä vaimollasi on ms-tauti jotenkin se on sinun syysi vuosienkin jälkeen rakastat sitä tyttöä jolle et koskaan mennyt juttelemaan se hymy oli kuin aurinko joka paistoi vain sinulle ja paistaa yhä, aina kun suljet luomesi luot huolesi, huolit luulosi totta on se, että tuhat loistavaa aurinkoa on suljettu yläpuolellesi läpinäkyviin lieriöihin lämmittämään sinua valaisemaan matkaasi ei minnekään pimeään tunneliin, jonka päässä osoitellaan taskulampulla silmiin ja sanotaan että mitäs läksit ne sinä saat ne saavat sinut mutta ei se mitään olet sentään vitun hyvä kättelemään reilu puristus rakkain muistosi auringonnousu laiturilla mökkireissulla josta et oikeasti muista mitään kun vihdoin joskus kuolet elämäsi kulkee filminä silmies edestä sen filmin on ohjannut aku louhimies ja se on aivan perseestä tiedät kyllä jo itsekin että kaikki toivo on menetetty kuin lapsuuden onkiretki sammakkolammelle jonne isä ei sinua koskaan vienyt, kun ei kännissä osoitetta tiennyt tuntuu siltä kuin sinua olisi petetty onneksi monistit itsesi kaiken varalta pojasta on polven parannuttava muuten loppuu kaikki saatana tai ei lopu koskaan perkele vittu kun siihen ei saa kontaktia millään täysi mulkku siitä lähtien kun täytti viisi jotenkin aika kiisi ohitse nyt se vetää röökiä ja räkii hansakorttelin edessä kuin isänsä aikoinaan mitä vittua sille sitten sanoisi olisi pitänyt kuristaa kun vielä uskalsi kurkkua puristaa tuijottaa silmiin tivata onko juttu tosi kapakoihinko hukkasit kapalosi vittu että tekisi mieli vähän ojentaa saatanan lökäpöksy luulee olevansa maailman napa ei tiedä, että tulevaisuus on antanut sille jo kuoleman suudelman joka ei tapa

Päivä on peruuttamattomasti alkanut sinertävä aurinko sulattaa silmiä horisontissa pakastearkuista heränneet einesihmiset säntäilevät sokeina suojistaan kipuavat portaat, ylittävät kadun, tavoittavat junan kuin jokin olisi rikkonut hämähäkin selästä valkoisen munan silmien auetessa mieli sulaa omaan maailmaansa ei herääminen tarkoita unien katkeamista eikä unien katkeaminen heräämistä elämä on lopullista ratkeamista se näkyy silmistä että nähtävää ei ole kuljen kiskoilla kahtasataa aina selkä edellä minun ei tarvitse nähdä tulevaa sillä katselen sitä kun tulen takaisin